Vuonna 2021 perustetun Kansallisen Neurokeskuksen Kuopio Brain & Mind-alueverkoston toiminta edistää aivoterveyttä monialaisella ja potilaslähtöisellä yhteistyöllä. Kuopio Brain & Mind -alueverkoston tavoitteena on lisätä ja helpottaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen sekä aivoterveyden parissa työskentelevien yritysten välillä ja edistää itäsuomalaisen huipputason monialaisen neurotieteen menestystä.

Mitä Kuopio Brain & Mind-verkostossa tapahtuu ja keitä verkostossa työskentelee aivoterveyden parissa?

Neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti Päivi Hartikainen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueen neurologian toimintayksikön ylilääkärinä.

Neurologian toimintayksikön ylilääkärinä Päivin työtä rytmittävät hallinnolliset työtehtävät sekä kliininen potilastyö KYS neurologian poliklinikalla mm. liikehäiriö-, muisti-, lihastauti ja neuroimmunologisten potilaiden parissa. Ylilääkärin tehtävässään hänen vastuullaan on varmistaa, että potilaiden hoito pysyy ajan hengen mukaisena sekä kehityksen aallonharjalla. Neurologian erikoisalan kehittymisen mukanaan tuomien muutosten johtaminen vaatii Päiviltä systemaattista työskentelyä, jotta uudet käytännöt pystytään omaksumaan ja vakiinnuttamaan arjen kliiniseen työhön potilaiden hyväksi.

Ylilääkärinä katseen tulee olla myös tulevassa ja esim. hankintojen, uusien virkojen sekä erilaisten hoitojen tarpeen perusteluissa taustalla on ajatus siitä, että monesti on taloudellisempaa hoitaa asioita uusien ajatusten kuin vanhojen käytänteiden mukaisesti taloudellisesti tiukkoinakin aikoina. Pohjois-Savon hyvinvointialueen neurologian toimintayksikön ylilääkärin virkaan Päivi ei ole koskaan hakenut, vaan kertoo tavallaan kasvaneensa vähitellen työhönsä.

Päivin urahaaveissa siinsi pikkutyttönä kirurgin tai silmälääkärin urat, kummitätinsä mukaisesti. 1980-luvulla lääkärikoulutuksensa toisella ja kolmannella vuosikurssilla Kotkassa Päivi pääsi tutustumaan leikkaussaliympäristöön ”passarin” työssä, ja työn aikana kirurgian työn fyysisyys tuli hänelle tutuksi. Silmäkirurgian leikkaussali-kokemuksen aikana Päiville selkeni ajatus, ettei kirurgia olisikaan hänen tulevaisuuttaan, vaikka oppi työtä syvästi arvostamaan.

Viimeisen amanuenssuurin aikana hänelle soitettiin KYS neurologialta ja pyydettiin töihin kuluvan kevään ajaksi. Lopulta työssäoloaika neurologian puolella venyi niin, että Päivi huomasi anoneensa erikoistumista neurologiaan, oli ehtinyt aloittaa väitöskirjan tekemisen dementiaan liittyen ja näin haaveet kirurgin urasta olivat muuntuneet arjen aherruksessa kiinnostukseen neurologiasta, eikä hän sanojensa mukaan enää malttanut lähteä poiskaan.

Väitöskirjatyön jälkeen Päiville avautui mahdollisuus tutkimusjaksolle Lontoossa samaan aikaan kun dementian tutkimus Suomessa ja maailmalla lisääntyi. Tutkijavierailun aikana Päiville syttyi ajatus dementiatutkimuksensa fokusoimisesta otsalohkodementiaan.

Tutkimukset, hankkeet ja monitieteellinen yhteistyö  

Päivi on omien sanojensa mukaan täysverinen kliinikko, mutta tutkimustyö on aina ollut osa hänen uraansa, ja hän onkin mukana MS-taudin-, parkinsonin taudin- sekä dementian tutkimus-projekteissa. Tieteellisesti Päivi on erittäin kiinnostunut dementiasta sairautena, sen etiologiasta. Hänen dementian tutkimusmateriaalinsa pohjalta tutkimustyö on laajentunut harvinaisten dementioiden ja otsalohko-dementian tutkimuksiin, joita uusi sukupolvi, Eino Soljen tutkimusryhmä, jatkaa eteenpäin Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikössä.

Dementia on Päivin mukaan usein selkeästi suvussa kulkeva sairaus ja potilaan suvun esitietojen kysyminen on aina siksi tärkeää. Geeniperimän selvittäminen on tärkeää ei vain itse potilaan kannalta, vaan tutkimuksissa tulee esille myös mahdollisia uusia sairauksia ja niiden etiologiaa ja harvinaisemmat uudet taudit tulevat tunnetuksi mm. väitöstutkimusten kautta. Geeniperimän selvittelyissä yhteistyötä harvinaisten lihastautien suhteen tehdään Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Lihastautien tutkimuskeskuksen geeniteknologian ryhmän kanssa.

Päivi on ollut aktiivisesti mukana luomassa ja kehittämässä neurologisesti pitkäaikaissairaiden kliinisiä rekistereitä, mm. MS-tautirekisteriä sekä kehityksen alla olevaa kansallista liikehäiriö-rekisteriä. Vuodesta 2010 lähtien Päivi on ollut mukana Käypähoito-suositusten laatimisessa MS-taudissa, sekä kehittänyt omalta osaltaan Hyvä hoitokäytäntö-konsensussuosituksia kroonisessa väsymysoireyhtymässä Koronapandemian aikana.

Yliopistollisen sairaalan ja yliopiston välisessä tutkimusyhteistyössä on Päivin mukaan tärkeää avoin toimiva kommunikaatio ja translationaalinen yhteistyö kliinistä potilastyötä ja perustutkimusta tekevien välillä. Klinikoiden potilastyö on osa tutkimustyötä ja monet potilaat osallistuvatkin meneillään oleviin tutkimuksiin. Yhteistyön apuna ovat mm. kuukausittain järjestettävät tieteelliset kokoukset, mutta haasteena yhteistyön parantamiseksi entisestään on molemmin puolin puute ajasta.

Moniammatillinen yhteistyö

Vaikka neurologian alalla muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti, Päivin pitkän uran aikana moni asia on mennyt eteenpäin ja kehittynyt. Esimerkkinä Päivi mainitsee mm. neurologian kehittymisen ns. 80-luvun yleisneurologiasta sektorimaiseksi, jossa neurologian erikoisalan sisällä on useampia fokusoituneita sektoreita kuten epilepsia, liikehäiriö- ja lihastaudit, immunologiset sairaudet sekä oireselvittely, akuuttipuoli ja aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen kuntoutus. Erikois-sairaanhoitoon tulevat lähetteet suunnataan em. sektoreiden asiantuntijoille, ei enää vain yhdelle henkilölle käsiteltäväksi. Hoitokokoukset ovat nykyään moniammatillisia ja esim. lihastauteja käsittelevissä kokouksissa mukana ovat myös reumasairauksia hoitavat erikoislääkärit.

Yhteistyössä KYS harvinaissairauksien yksikön ja genetiikan kanssa on voitu tehdä harvinaisista sairauksista potilastapausjulkaisuja mm. arvostetussa Neurology-lehdessä. Ylilääkärin työhönsä kuuluvaa neurologian klinikan taloushallintoa Päivi hoitaa yhteistyössä KYS Neurokeskuksen toisen osapuolen, neurokirurgian klinikan kanssa.

Tulevaisuus

Tulevaisuudesta Päivi toivoo, että kliinisessä lääkärityössä asioita on keskitetty ja osaaminen on tiimien hallussa, tehdään korkeatasoista kliinistä työtä ja tutkimusta. Hyvinvointialueiden toiminnan hän toivoo olevan entistäkin keskitetympää ja digitalisaation kehittynyttä, jotta rekisterejä pystyttäisiin hyödyntämään potilastyön hoidonsuunnittelussa tätä päivää tehokkaammin. Kansallisten rekistereiden tarjoaman tiedon Päivi toivoisi olevan tarkempaa ja analysoidumpaa, jotta moni sairaus ei ”hukkuisi” väärien diagnoosikoodien vuoksi. Päivi painottaa myös kliinisen potilastyön, tutkijoiden ja päättäjien yhteistyön tärkeyttä, jotta oikeanlaisia muutoksia voidaan saada aikaiseksi, kaikkien meidän hyväksi.

Päivi on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran ja lähitulevaisuudessa siintää eläköityminen ja tahdin hidastaminen rakkaan perheen ja harrastusten pariin. Rautaisella ammattilaisellakin saattaa olla ajoittain mielessään ajatus ”osaankos minä mittään”, mutta Päivin uratarinaa kuunnellessa lähes hengästyy. Vaatimattomana ihmisenä Päivi kommentoi itse uraansa ”Onhan siinä aika paljon ollut”.

Lisätietoa

Kuopio Brain & Mind on osa Kansallisen Neurokeskuksen tutkijaverkostoa.  Lisätietoa verkostostamme löydät osoitteesta https://neurocenterfinland.fi/ 

Twitter: @kuo_brain_mind 

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/kuopio-brain-mind