Vuonna 2021 perustetun Kansallisen Neurokeskuksen Kuopio Brain & Mind-alueverkoston toiminta edistää aivoterveyttä monialaisella ja potilaslähtöisellä yhteistyöllä. Kuopio Brain & Mind -alueverkoston tavoitteena on lisätä ja helpottaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen sekä aivoterveyden parissa työskentelevien yritysten välillä ja edistää itäsuomalaisen huipputason monialaisen neurotieteen menestystä.

Mitä Kuopio Brain & Mind-verkostossa tapahtuu ja keitä verkostossa työskentelee?

Esittelyvuorossa Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen-instituutissa työskentelevä molekulaarisen neurodegeneraation professori ja tutkimusryhmän johtaja Annakaisa Haapasalo.

Annakaisa kertoo omanneensa aina hyvän kielipään sekä olleensa jo nuorena kiinnostunut ihmisen biologiasta sekä biologisista ilmiöistä. Mielessä kutitteli ajatus lääkärin tai kieltenopettajan ammatteihin hakeutumisesta. Työskennellessään lukion jälkeisen välivuoden ajan lääkärikeskuksen vastaanottoavustajana, näki hän aitiopaikalta eri spesialiteettialojen lääkäreiden kliinisen työn arkea. Työkokemus vahvisti hänen kiinnostustaan nimenomaan sairauksien taustalla olevien biologisten ilmiöiden tutkimiseen ja johti opintoihin silloisen Kuopion yliopiston biokemian ja bioteknologian maisteriohjelmassa.

Maisteriopintojen loppusuora ajoittui 90-luvun lama-aikaan ja Annakaisa tiesi valmistumisen jälkeisten työpaikkojen olevan tiukassa. Kiinnostus tutkimuksen tekemiseen oli maisteriopintojen aikana edelleen kasvanut, ja Annakaisa kertoo olleensa onnekas, kun pääsi väitöskirjatutkijaksi professori Eero Castrénin ryhmään A. I. Virtanen -instituuttiin keväällä -96. Väitöskirja TrkB-hermokasvutekijäreseptorin eri muotojen toimintaan liittyen valmistui keväällä 2003. Väitöskirjatutkijan vuosiin kuului perherintamalla myös mm. iloinen perheenlisäys kaksospoikien synnyttyä.

Annakaisan tohtoriopintojen jälkeiset postdoc-opinnot veivät perheen Yhdysvaltoihin Bostoniin syksyllä 2003. Postdoc-kausi Massachusetts General Hospitalissa ja Harvardin yliopistossa apulaisprofessori Dora M. Kovacsin tutkimusryhmässä käynnistyi huhtikuussa 2004. Työn fokus siirtyi Alzheimerin tautiin ja sen patogeneesiin keskeisesti osallistuvan gamma-sekretaasientsyymin toiminnan tutkimiseen.

Suomeen ja Kuopioon palattuaan Annakaisa aloitti professori Hilkka Soinisen tutkimusryhmässä erikois- ja edelleen akatemiatutkijana Alzheimerin taudin riskigeenien biologisten toimintojen tutkimuksen parissa. Vuonna 2015 Annakaisa valittiin A.I. Virtanen -instituuttiin molekulaarisen neurodegeneraation apulaisprofessuuriin. Yhteistyö neurologian professorina Kuopiossa toimineen Anne Portaankorvan (ent. Remes) kanssa alkoi, ja Annakaisa perusti Itä-Suomen yliopistoon aivan uuden tutkimuslinjan, jonka kohteeksi fokusoitui otsalohko-dementian molekyylitason tautimekanismien ja biomarkkereiden tutkimus. Tärkeänä tutkimus-yhteistyökumppanina toimi alusta alkaen myös KYS:n neurologian ylilääkäri Päivi Hartikainen.

Annakaisan tutkimus alkoi voimakkaasti hyödyntää tautimalleina geneettiseltä perimältään erilaisista otsalohkodementiapotilaista peräisin olevia indusoituja monikykyisiä kantasoluja ja niistä johdettuja hermo- ja mikrogliasoluja.

Uuden tutkimuslinjan käyntiin saaminen vei aikaa ja oli työlästä, mutta kovan työn seurauksena tutkimukset lähtivät pikkuhiljaa etenemään erinomaisesti, tutkimusryhmä kasvoi, väitöskirjoja syntyi, ryhmä alkoi saada tutkimusrahoitusta eri lähteistä ja julkaisuja alkoi syntyä. Annakaisa teki myös hartiavoimin töitä kansainvälisten tutkimusverkostojen rakentamiseksi. Hän on jatkanut molekulaarisen neurodegeneraation ja otsalohkodementian tutkimusta ensin tutkimusjohtajana ja vuodesta 2023 alkaen professorina.

Yhdessä Anne Portaankorvan kanssa Annakaisa perusti myös vuonna 2016 perus- ja kliinisiä tutkijoita yhdistävän suomalaisen otsalohkodementian FinFTD-tutkimusverkoston, jonka tarkoituksena on edesauttaa tutkimustulosten hyödyntämistä potilaiden hyväksi.

Myöhemmin FinFTD-verkostoon liittyivät mukaan Annen tutkimusryhmässä aiemmin toimineet kliiniset tutkijat ja neurologit Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta ja Johanna Krüger Oulun yliopistosta. Ainutlaatuinen suomalainen otsalohkodementian ja muiden varhain alkavien hermostonrappeumasairauksien translationaalinen tutkimusosaaminen on nykyään kansainvälisestikin tunnistettua ja tunnustettua.

Annakaisan työpäiviä professorina rytmittää molekulaarisen neurodegeneraation tutkimusryhmän johtajuus. Päivittäiseen työhön kuuluvat mm. tutkimuksen ja eri uravaiheessa olevien tutkijoiden ohjaus ja koordinointi, tutkimuksen laadun ja -linjan varmistaminen, tutkimusrahoitushakemusten valmistelu, tutkimusten raportointi ja julkaisujen kirjoittaminen, sekä tutkimuskonsortioiden ja muiden yhteistyö-kumppanuuksien kokoukset. Työpäiviin sisältyvät myös mm. erilaiset akateemiset asiantuntijatehtävät, ajoittaiset opetustyöt eri kursseilla, sekä Kuopio Brain & Mind ohjausryhmän puheenjohtajuus ja ohjausryhmän ja aluepäällikön kanssa Kuopio Brain & Mind:in toiminnan kehittäminen.

Tutkimukset, hankkeet ja monitieteellinen yhteistyö

Annakaisan johtama molekulaarisen neurodegeneraation tutkimusryhmä tutkii alle 60-vuotiaiden yleisintä etenevää muistisairautta otsalohkodementiaa (FTD). Tutkimusryhmä on kiinnostunut molekyylitason mekanismeista, jotka johtavat hermosolujen rappeutumiseen periytyvässä ja ei-periytyvässä otsalohko-dementiassa. Tavoitteena on myös tunnistaa uusia biomarkkereita helpottamaan otsalohkodementian eri muotojen diagnosointia.

Suomessa Annakaisan tutkimusryhmä toimii aktiivisesti em. FinFTD-tutkimusverkostossa. Annakaisa koordinoi myös EU JPND:n ja Suomen Akatemian rahoittamaa SynaDeg-projektia (Pre-diagnostic early synaptic disturbances in neurodegenerative diseases), jossa tarkoituksena on tutkia hermosolujen välisissä viestiyhteyksissä eli synapseissa tapahtuvia patologisia muutoksia ja ymmärtää niiden molekyylitason mekanismeja sekä yhteyttä hermostonrappeumasairauksia sairastavien potilaiden kliinisiin oireisiin ja muihin fysiologisiin muutoksiin sekä biomarkkereihin.

Lisäksi Annakaisa on mukana EU:n Horisontti Eurooppa-ohjelman rahoittamissa Synapsing- ja PREDICTFTD-hankkeissa. Synapsing-hanke pyrkii parantamaan mielenterveyden häiriöiden ja hermostoa rappeuttavien muistisairauksien diagnostiikkaa ja tunnistamaan tautimekanismeja sekä sairauksien riskitekijöitä. PREDICTFTD-hanke pyrkii kehittämään tekoälypohjaisen työkalun otsalohko-dementian täsmädiagnostiikkaan. Molemmissa hankkeissa on mukana Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden lisäksi useita eri yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Euroopan eri maista.

Annakaisa on mukana ohjaajana myös EU Horizon MSCA-ohjelman rahoittamissa jo päättyneessä GenomMed- ja meneillään olevassa Neuro-Innovation väitöskirja-tutkijoiden koulutusohjelmissa sekä tänä vuonna rahoituksen saaneessa tohtoritutkijoiden NOVEL-koulutusohjelmassa.

Tulevaisuus

Saatu tutkimusrahoitus sekä kansainväliset verkostot ovat vieneet Annakaisan tutkimusryhmän työtä voimakkaasti eteenpäin otsalohkodementian ja muiden muistisairauksien saralla. Vielä jossain vaiheessa tulevaa työuraansa Annakaisa haaveilee ulkomaisesta tutkijavierailusta, joka mahdollistaisi uudenlaisia ideoita ja virikkeitä tutkimuksen edistämiseksi. Hän toivoo, että hänen monikansainvälisen ryhmänsä tutkimus jatkuu edelleen eteenpäin suuntautuvana ja että heidän on mahdollisuus jatkaa pitkäjänteistä työtään samalla tekemisen innolla ja sitoutuneisuudella, joka tänä päivänä ryhmässä vallitsee.

Annakaisan mukaan ”Neurotieteet ja aivotutkimus tarvitsevat laajaa näkyvyyttä Suomessa sekä kansainvälisesti. Aivojen hyvinvointi auttaa elämään täysipainoista elämää koko elämänkaaremme ajan. Siksi myös aivosairauksien tutkimus sekä niiden lääke- ja biomarkkerikehitys on erityisen tärkeää, jotta näitä sairauksia voitaisiin parhaiten hoitaa ja niiden etenemistä tai lääkehoitojen vaikutuksia arvioida. Tämä vaatii panostuksia tutkimusrahoitukseen ja asian tärkeyden ymmärtäminen päättäjä- ja rahoittajatasolla olisi erittäin tärkeää”.

Annakaisa sanoo, että ”myös asenteiden muuttamisen tasolla yhteiskunnassa tarvitaan toimenpiteitä, jotta muistisairauksien monimuotoisuus ymmärrettäisiin paremmin ja että niihin liittyvää stigmaa voitaisiin vähentää. Näitä asioita emme pysty yksin edistämään, mutta yhteistyö kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa sekä Suomessa esim. Kansallisen Neurokeskuksen kautta on tässä avainasemassa”.

Työssään Annakaisa nauttii suuresti perus- ja kliinisten tutkijoiden yhteistyöstä, sillä tämä hyödyttää myös potilaita. Hän on iloinen siitä, että Kuopiossa neurotieteen tutkijat ovat valmiita tekemään yhteistyötä yhä enenevässä määrin translationaalisesti ja monitieteellisesti. Tämä tekee tutkimuksesta entistä parempaa, korkealaatuisempaa ja vahvempaa.

Lisätietoa

annakaisa.haapasalo@uef.fi

Kuopio Brain & Mind on osa Kansallisen Neurokeskuksen tutkijaverkostoa.  Lisätietoa verkostostamme löydät osoitteesta https://neurocenterfinland.fi/ 

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/kuopio-brain-mind

Verkkosivut: https://sites.uef.fi/kuopiobrainandmind/